Reijo Paukku

Esipuhe

Korvaamaton Reijo Paukku 

Ennen koronaepidemian rantautumista maaperällemme, teatteri valmisteli yhdessä Kotkan Teatterikerhon  kanssa  Café Paukun  avajaisia. Teatteriravintolan nimeämistä suunniteltiin usealla taholla ja sama nimiehdotus, Paukku, toistui. Syy on selvä.  Eläkkeellä olevan ohjaaja-lavastajamme Reijo Paukun (s. 1942) merkitys Kotkan Kaupunginteatterille ja Kotkan kulttuurielämälle on helppo määritellä yhdellä sanalla:  korvaamatonReijo tunnetaan koko maassa tuotteliaana ja monipuolisena taiteilijana, jonka kosketus on kultaa – joskus ihan kirjaimellisestikin. 

Kun Reijo näytti nimiehdotukselle vihreää valoa, alkoi kahvilan avajaisten tarmokas suunnittelu.  Reijo maalasi uusia teoksia Café Paukun taidenäyttelyyn  (koska ihan kaikki “vanhat” teokset oli myyty). Käsikirjoitimme ohjelman, lähetimme kutsut avajaisiin ja tietenkin suunnittelimme myös avajaispaukun. Sitten teatterin toiminta keskeytettiin maahamme pujahtaneen koronaviruksen vuoksi. Pahus! 

Kahvilan avajaiset kyllä pidetään heti kun pystymme. Sitä odotellessa: nauttikaamme Reijo Paukun töistä turvallisesti täällä netissä! 

Reijo ja kohuttu  hippimusikaali 

Niille, jotka eivät vielä tunne Reijoa, tässä hieman hänen urastaan. 

Teattereiden ovet avautuivat Reijo Paukulle, kun  hän ohjasi kohutun Hairnuorisomusikaalin  Tampereen  Popteatterille  vuonna 1969. Esitys saapui Suomeen lähes suoraan Broadwaylta, jossa se esitettiin ensimmäinen kerran 1967.  Suomen kantaesitys nähtiin ensimmäisessä Tampereen Teatterikesässä. Hippimeininki sai kulttuuriväen kulmakarvat sekoamaan, mutta  Hair oli valtaisa menestys. Ennakkoon ihaillun ja paheksutun musikaalin esitykset myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa. Vuotta myöhemmin, 1970, Paukku kutsuttiin ohjaamaan  kohumusikaali Kotkan Kaupunginteatterille. Hair toteutettiin paikallisten nuorten kanssa, ja se sai myös Kotkassa erinomaisen vastaanoton.  

Vierailijasta Kotkan vakikalustoksi 

Vuonna 1971 Reijo palasi Kotkaan Taikahuiluoopperan vierailevana ohjaajana. Visiitit  Kotkassa johtivat työtarjoukseen  ohjaaja-lavastajan pestistä  1973 ja myöhemmin Kotkan Nuorisoteatterin perustamiseen.  Vuosina  19960–1998  Paukku toimi teatterin apulaisjohtajana ja 1998–2000 teatterinjohtajana  Anita Myllymäen irtisanouduttua tehtävästään.  Reijo Paukku siirtyi jälleen apulaisjohtajaksi, kun Maija-Liisa Márton palkattiin Kotkaan teatterinjohtajaksi. 

Joka paikan Paukku 

Teatterivuosiensa  aikana Reijo myös valokuvasi  Kotkan Kaupunginteatterin  esitykset sekä suunnitteli käsiohjelmat  ja  julisteet. Vaikka  oli menossa ohjaus tai lavastus, tämä kaikki tuli hoitaa. Reijo olikin töissä ihan koko ajan. Ohjauksia syntyi kaiken kaikkiaan 45  ja käsikirjoituksia kolme. Lavastuksia Paukku suunnitteli 80, ja usein hän myös osallistui niiden valmistamiseen. Koreografioita hän teki 13 ja puvustuksia yhdeksän.  

Paukku oli itse mukana kymmenessä esityksessä. Yksi lensi yli  käenpesän -näytelmässä hän soitti viulua Sokeitten orkesterissapuolialastomana ”hulluna”, suklaakastikkeella tahrittuna.  

Vuoden 2019 lopulla Reijo Paukku teki jälleen uuden aluevaltauksen, kun Teatteriryhmä Kimara sai Reijolta luvan hänen runojensa ensiesittämiseen. Syntyi esitys nimeltä  Marmorimies  (ohj. Manu  Havisalmi). 

Kotkan Kaupunginteatterissa Reijo Paukku  työskenteli vuoteen 2006 asti. 

Hyvä lukija, lämpimästi tervetuloa sivullemme tutustumaan Reijo Paukkuun ja tavataan, kun Café Paukku avataan! 

Kaisa Rannanjärvi
Markkinointipäällikkö, KKT
 


Mitä tällä sivulla on

Kokosimme tälle sivulle aineistoa, jota oli tarkoitus esittää Café Paukun avajaisten yhteydessä. Kun olet tutustunut tämän sivun materiaaliin, olet oppinut tuntemaan hieman Reijoa!

Alla on Tero Taxelin radiodokumentti, Reijo Paukun kirjallinen haastattelu Pia Lunkan ja Kaisa Rannanjärven tekemänä, sekä Paukun tekstejä näyttelijöidemme Antti Leskisen, Mirka Myllärin ja Mikkomarkus Ahtiaisen lukemana (videot). Videoiden maalaukset ovat Reijo Paukun käsialaa ja ne tullaan näkemään Café Paukun avajaisnäyttelyssä.

Teokset kuvasi ja videot taikoivat apulaisvalomestari Niklas Malinen ja äänimestari Tommi Leinonen.


Radiodokumentti: Sä Tsiigaat Voittajaa

Iloksemme saimme haltuumme myös radiodokumentin Sä Tsiigaat Voittajaa (2015, kesto 30 minuuttia).

Sen on toimittanut Tero Taxell, jonka käsialaa on myös äänituotanto.

Sä Tsiigaat Voittajaa on radiodokumentti Kotkan Nuorisoteatterista, mutta myös itsensä voittamisesta. Tero Taxell työsti dokumentin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun medianomiopintoja ja siinä seurataan nuorisoteatterilaisten valmistautumista ”Ystävät Hämärän Jälkeen”-näytelmän ensi-iltaan. Dokumentin pääosassa on Alex Wallema, jolle teatterintekemisessä hauskinta on päästä olemaan joku muu ja tehdä yleisön edessä sitä mistä nauttii. Alex on palkittu myös nuorelle, eteenpäin pyrkivälle teatterintekijälle myönnettävällä Paukku-palkinnolla. Se on puolestaan saanut nimensä kotkalaisen nuorisoteatterin isän, ohjaaja Reijo Paukun mukaan. Dokumentissa Reijo Paukku kertoo niin Hair-musikaalin syntyvaiheista kuin siitä minkälaista nuorisoteatteria on ollut vetää kaikki nämä vuodet.

Kuuntele tästä!

 


Reijo “Rolle” Paukun haastattelu

Haastattelijana Pia Lunkka, teksti Kaisa Rannanjärvi 

Pia: Mitä sinulle kuuluu nyt? 

RolleTällä hetkellä on menossa jonkinmoinen tuumaustauko ja samalla aivojen tuuletus. Pandemian takia kaikki projektit ovat seis – Myrskyluodon Maijan lavastus ja puvut, taidenäyttely teatteriravintolassa, pääsiäisen kärsimysnäytelmä Kotkassa ja Toivo Kuula -monologi Joensuussa. Olen siis ikään kuin lomalla. On aika siivota ja pestä pyykkiä! 

Olet teatterialan monitoimimies, ohjaat, lavastat, puvustat, käsikirjoitat, teet koreografioita, maalaat, runoilet. Onko vielä jotakin mitä emme tiedä?  

Siinähän ne tulivatkin. Runojen sepustelu ja taulujen maalaaminen ovat lähinnä harrastuksia. Ikonimaalaus puuttuu listasta, sitä olen harrastanut vuodesta 1967. Olisin päässyt Bulgariaan opiskelemaan sitä oikein luostarissa, mutta sitten tuli Hairmusikaali tunnetuin seurauksin!

Mikä taidemuoto on eniten lähellä sinua ja miksi?  

Kyllä se on ollut teatteri kaikkine tehtävineenkoska se on tuonut leivän pöytään!

Siis teatterityöMikä on ikimuistoisin työsi ja miksi?  

Harrastajapuolella Hair -musikaali, joka avasi minulle oven teatterin ammattilaiseksi. Mutta musikaalissa Kuningas ja minä (1999) oli haastetta kylliksi tuoreelle teatterinjohtajalle! Se oli todella suuri ja vaikea toteutus, mutta osoitti kotkalaisen musiikkiteatterin tason. Se oli muuten viimeinen musiikkiproduktio, jossa soitti Kotkan kaupunginorkesteri. Apunani oli koreografilöytöni Reija Wäre, joka on nyt maamme parhaimmistoa.

Rakkaimpia töitäni ovat Tsehovin näytelmien puvustukset ja lavastukset: Kolme sisarta, Kirsikkapuisto ja LokkiEikä sovi unohtaa Salme Karppisen kanssa tehtyä Suurta diivaa Ja olihan operetitkin koettava, kun niitä vielä tehtiin. Ohjasin Mustalaisruhtinattaren, Iloisen lesken ja Viktorian husaarin. 

Urasi teatterin parissa käynnistyi Tampereelta. Kerro meille niistä vuosista?

Olin kiinnitettynä tanssijana ja mainoshoitajana Tampereen Teatterissa. Olin mukana mm. West Side Storyssa (1973). Niihin aikoihin perustin oman kokeellisen teatterin ryhmän, josta kasvoi Tampereen Popteatteri. Se ponnahti suureen julkisuuteen voitettuaan Monacossa teatterifestivaalit, Johannes Linnakosken romaaniin perustuvalla näytelmäsovituksella; Laulu tulipunaisesta kukasta.

Tämä mahdollisti sen, että saimme kuuman Hair-musikaalin esitysoikeudet Suomessa. Sitä pyöritettiin sitten 250 kertaa ja kävimme kiertueella Ruotsissakin! Kävin katsomassa “eri Hairit” Broadwaylla kahdesti  ja tutustuin myös sen tekijöihin.

1971 kantaesitimme, Tampereen jäähallissa, rockmusikaalin Jeesus Kristus – Supertähti. Sen ensi-illassa oli 4 000 katsojaa! Helsingissä vierailimme Finlandia-talossa. Ohjasin Supertähden myös vuonna 1980 Kotkassa suuren hälyn saattamana. Uskonlahkot nousivat takajaloilleen ja kaupunginorkesterin muusikot valittivat sitä, että joutuvat soittamaan näin huonoa musiikkia! 

Perustit nuorisoteatterin Kotkaan. Millaisia muistoja sinulla sieltä on? 

Nuorisoteatteria tein ilokseni, vaikka se olikin tavallaan ylimääräistä varsinaisen työn lisäksi. Harjoittelimme Nelosteatterissa tai studiossa. Nuorisoteatteri pääsi myös esiintymään maailmalla; Laulu tulipunaisesta kukasta esitettiin Japanissa,  Unkarissa vierailimme musiikkinäytelmällä Kalevala soikoon!. Seitsemästä veljeksestä teimme musiikkiversion ja hurmasimme sillä yleisön myös Seinäjoen harrastajateatterikesässä. Siinä oli  Kalevi Ukkolan hieno musiikki! Jäin eläkkeelle teatterista 2006 ja samalla jätin myös Nuorisoteatterin. Mutta ei hätää – Pia Lunkka tuli ja virvoitti nuorisoteatterin henkiin! 

Valmistuiko nuorisoteatterin “uunissa” tähtiä? Kerro nimiä!

Valmistui, mm. Kari Arffman (teatterinjohtaja, HKT) ja Seija Metsärinne (Vaasan ruotsalaisen teatterin johtaja), Katriina Kerppola ja Ilkka Hämäläinen ovat Kansallisoopperassa laulajina ja Marko Sunila työskentelee oopperan tekniikassa, Kiki Molander on tanssipedagogi… ja moni 
muu!

Jos sinusta tehtäisiin näytelmä, minkälainen se olisi? Kerro vähän tyylilajista, kohtauksista ja tarinasta!

Mitähän keksisi tähän hätään? Miten olisi näytelmä jo parhaat vuotensa nähneestä (mutta rikkaasta) kirjailijasta tai taidemaalarista, joka makaisi näyttämöllä kylpyammeessa ja muistelisi liioitellen elämäänsä, menestyksiään, rakkauksiaan ja ikiomaa eloonjäämisoppiaan. Hänen elämänsä merkittävät henkilöt kävisivät vuorollaan muistelemassa ammeen äärellä. Häntä passaisi hovimestari, joka kiikuttaisi jatkuvasti samppanjaa ja kaviaaria. Loppukohtauksessa sankari tukehtuisi kaviaariin. Kunnolla tragikoomista!

Vastaa yhdellä sanalla!

Lempivärisi? Sininen
Ketä ihailet? Sairaanhoitajia
Lempiruokasi? Lammaskaali
Mikä saa sinut nauramaan? Huonot vitsit
Kissa vai koira? Kissa
Meri vai järvi? Meri
Paras vuosikymmen? 1990
Kaunein paikka maailmassa? Chiang Mai
Näytelmä, jonka haluaisit tehdä? ShakespeareRomeo ja Julia
Tärkeintä tällä hetkellä? Terveys

Kiitos haastattelusta Reijo Paukku!


Vihtori Putkosen koettelemus

Lukija Antti Leskinen, teksti ja maalaukset, Reijo Paukku.
Video, Niklas Malinen ja Tommi Leinonen

 


Viestejä komerosta

Lukija Mirka Mylläri, teksti ja maalaukset Reijo Paukku.
Video, Niklas Malinen ja Tommi Leinonen


Unohtumaton valssi

Lukija Mikkomarkus Ahtiainen, teksti ja maalaukset Reijo Paukku.
Video, Niklas Malinen ja Tommi Leinonen


Café Paukun avajaiset juhlitaan syksyllä 2020!

 

 

 

 


Takaisin Kulttuurihotellin etusivulle