Puhdistus

Viimeinen esitys 21.10.

Sofi Oksanen

 PUHDISTUS

Ikääntynyt Aliide Truu asuu yksin taloaan Viron maaseudulla. Maa on itsenäistynyt edellisenä vuonna ja maareformi on alkanut. Vanhan naisen arjen katkaisee pihalle pyörtynyt parikymppinen Zara. Tultuaan tajuihinsa Zara kertoo pakenevansa väkivaltaista miestään. Kohtaaminen nostaa Aliiden mieleen repivät muistot nuoruuden traagisesta rakkaudesta ja valinnoista, jotka sinetöivät hänen lähimpiensä kohtalon. Omiin epätoivoisiin ratkaisuihinsa pakotetun Zaran tilanne puolestaan osoittaa, että vaikka aika on toinen, vaino ei ole loppunut, muuttanut vain muotoaan.
Ensi-ilta Naapuri-näyttämöllä 1.4.2017

Liput:
ke – to  ja pe iltapäiväesitykset 15 € opiskelija ja työtön / 17 € eläkeläinen/ 19 € peruslippu
Opiskelijaryhmät 8 € / lippu
pe – la 24 €
Loppuvuoden sesonkiaikaan 29 €

Juliste ja esityskuvat: Tommi Mattila

Video: Miko Jaakkola

Näytelmän esitysoikeudet: Silberfeldt Oy ja OGA, Kustannusosakeyhtiö Otava

 

Kymen Sanomien kritiikki 3.4.2017

 

Puhdistus – totta joka sana, totta jokainen paha teko

Vaikka teatteriviisas Vivica Bandler usein huokaisikin, miten paljon valheita teatterissa tarvitaan, jotta voitaisiin kertoa totuus, Sofi Oksasen draama Puhdistus osoittaa päinvastaista. Se on täyttä totta, silkkaa faktaa.

Kotkan kaupunginteatterin toteutuksessa ja Miko Jaakkolan hienossa ohjauksessa on nerokkainta se voima, jonka vaikutuksesta katsojan torjuntamekanismit pyyhkiytyvät käytöstä. Kukaan ei ehdi parahtaa, että tämä on vain näytelmää; ei suojautua niiltä pahoilta teoilta, joilla pakotetaan toinen ihminen tekemään itseään, omaatuntoaan vastaan. Puhdistusta pitää katsoa kohti ja antaa sen tulla suoraan silmiin.

Näyttämö huokuu Martnan, Lihulan, Ridalan ja niihin rajautuvien seutujen harmaantuneisiin tupiin säilöttyä ankeutta. Yhdessä niistä on Anne Niilolan tulkitsema Aliide Truu kangistunut käymään jatkuvaa dialogia nuoren minänsä (Reeta Vestman) ja menneisyytensä kanssa. Kunnes kuistin portaille rojahtaa elämän romuttama Zara Pekk (Ella Mustajärvi) – ja tapahtuu se, mitä ei koskaan pääse pakoon.

Niilola on niin vahvasti Aliide, että nivelten kolotus ja korvien tinnitus vihlovat katsojaakin. Se, mitä kukaan ei ole ehtinyt sanoa mutta mikä on tehnyt Aliidesta sen, mikä hän vanhana on, huokuu Niilolasta jo ennen ensimmäistä repliikkiä ja kantaa viimeiseen saakka. Vaikka Niilolalla on takanaan erinomaisten roolitöiden jatkumo, tuntuu kuin tämä ylittäisi koskettavuudessaan kaikki näkemäni.

Reeta Vestman nuorena Aliidena lähtee jälkimmäisellä puoliajalla tulkitsijana huimaan kasvuun ja ikään kuin kypsyy näyttelijänä yleisön silmien edessä. Viimeinen monologi ravistelee syvältä. Se avaa yhtä ihmisyyden perustragediaa: sitä, että kohtaloaan ei voi valita eikä elämäänsä hallita. Oksanen kiteyttää tekstissä loistavasti sen, miksi me siirrymme hanakasti väärintekijöiden joukkoon.

Ella Mustajärvi rakentaa Aliiden sisarentyttären tytärtä, prostituoiduksi ajautunutta Zaraa pitkälti samantyyppisin keinoin kuin mitä käytti Philip Ridleyn monologissa Tumma vaniljaviidakko (Kotkan teatteri 2015), mutta päätyy liki päinvastaiseen tulokseen. Andrean olivat kokemukset pirstoneet, mutta Zara pysyy koossa: hän ei murru itsevihaan, vaan puolustautuu. Kun isotäti Aliide lähettää hänet KGB:ssä uran tehneen Lavrentin (Antti Leskinen) matkaan, tulee tarve luottaa hänen selviytymiseensä.

Mikkomarkus Ahtiainen sisaren puolisona Hans Pekkinä sekä Jarkko Sarjanen (Martin Truu) ja Toni Harjajärvi pahan palkkalaisina tekevät raatelevat roolit. Kun Harjajärven psykopaattinen Pasa kuolee, helpottunut tunne yltää katsomoon saakka.

En ole tuntenut yhtään Aliidaa, mutta jonkun Ilvin tai Looren kyllä. Kun he kertoivat omien kunnantalojensa kellarien kuulusteluista, päätin, että koska he ovat kyenneet elämään niiden jälkeenkin, minä kestän kuunnella. Kirjoittamaan en olisi pystynyt. Syvä kunnioitukseni Sofi Oksasen työlle!

Anna-Maija Järvi-Herlevi

Hyvää: Pahuus osuu, totuus uppoaa katsojan mieleen.

Huonoa:

Erityistä: Puhdistus kuuluu niihin näytelmiin, jotka nuorten on ehdottomasti nähtävä – jottei totuus unohtuisi eikä himmenisi vain historiaa opiskelevien oheislukemistoksi.

 

Ohjaus
Miko Jaakkola

Lavastus ja pukusuunnittelu
Lucie Kuropatová

Valosuunnittelu
Paula Penttilä

Äänisuunnittelu
Tommi Leinonen

Kampaaja-maskeeraaja
Maarit Parkko-Orimus
Syksyllä 2017 Katja Helminen

ROOLEISSA

Anne Niilola
Reeta Vestman
Ella Mustajärvi
Mikkomarkus Ahtiainen
Jarkko Sarjanen (syksyllä 2017 Jyri Ojansivu)
Toni Harjajärvi
Antti Leskinen

 

 

 

Käsiohjelma

Sähköinen käsiohjelma Lataa PDF

Lehdistökuvat

Puhdistus näytökset

Pe 20.10.2017 klo 19:00 Osta lippu
La 21.10.2017 klo 13:00 Osta lippu