Aivojumppaa
Ihminen on ulkoistamisen mestari. Kun katsoo maailman rahallisesti rikkaimpia ihmisiä, huomaa, että he ovat useissa tapauksissa rikastuneet ulkoistamisella, esimerkiksi sosiaalisten verkostojen alustojen luomisella ja niiden myymisellä. Kauan sitten tavaran myyminen oli usein kiertämistä ovilla ja markkinoilla. Nykyään asiakas klikkailee netissä ja tavara tulee kotiovelle tai lähimpään noutopaikkaan. Tavara tulee usein toiselta puolelta maapalloa, laivoilla, lentokoneilla ja rekoilla.
Sosiaalisia suhteita ei tarvitse enää hakea tapaamisista, baareista ja teattereista matkustaen joskus pitkiä matkoja. Riittää sovellus ja algoritmit. Tietoa ei tarvitse hakea kirjastoista ja virastoista. Tämä työn ja tiedon ulkoistaminen on johtanut siihen, ettei tarvitse juurikaan liikkua eikä ajatella.
Liikunnan puute on johtanut vastaliikkeeseen: saamme jatkuvasti kehotuksia lähteä lenkille, liikuntatunneille ja kuntosalille, perusteena se, että tutkitusti ihminen on tehty liikkumaan ja tarvitsee sitä voidakseen hyvin, pysyäkseen terveenä ja hyvällä mielellä. Sosiaalisten suhteiden vastaliike on heräilemässä, on parempi kommunikoida toisten kanssa kasvotusten, opetella kohtaamista ja keskustella puhuen.
Ehkä joskus tulevaisuudessa meillä on aivojen kuntosaleja, joissa pidetään yllä puhe- ja ajattelukykyä sekä luovuutta? Verryttelykopissa avataan ääntä ja lauletaan. Saa huutaakin, jos siltä tuntuu. Aivosalissa voi sitten täyttää sanaristikon, kirjoittaa, piirtää ja maalata. Ehkä ratkoa arvoituksia, pelata lautapeliä, laskea päässä tai kutoa mattoa.
Meille myydään kaikenlaista mikä tekee elämästä helppoa ja hauskaa. Tosin voi olla, että uuden laitteen käyttöönotto ei ole lainkaan helppoa eikä hauskaa ja sovelluksen käyttö saa hulluuden partaalle. Tekoäly ei ymmärrä kysymyksiämme ja antaa mekaanisia vastauksia. Vaivumme epätoivoon, siihen syvimpään, jonka aiheuttaa vaillinainen käyttöohje tai mystinen kokoamisohje. Oletusarvo on siis se, että aivojamme yhä tarvitaan, ainakin ohjailuun, jos ei mihinkään muuhun.
Kun katselee typertyneenä uutisia näinä päivinä, joutuu usein sanomaan itselleen: Et voi tuolle mitään, se on niin kaukana, keskity oman arkielämäsi hyviin asioihin. Jaksaakseen tarvitsee mielenrauhaa ja kykyä käsitellä asioita, ottaa etäisyyttä ja suhteuttaa. Näin ehkä ei lähdekään sotaan, nyrkkitappeluun tai edes nettikirjoitteluun. Juuri tätä näinä päivinä pohdiskelen, konfliktien juuria, vihaa ja ahneutta sekä pelkoa. Nämä piirteet ovat olleet ihmisessä aikojen alusta asti. Silti jaksan uskoa, että jossakin olisi ratkaisu, eikä se ole maapallon tuhoutuminen. Ratkaisu jossain ihmisen aivoissa, sillä nehän ruumista käskevät, ja niin kauan, kun aivot eivät ole jonkun ulkopuolisen hallinnassa, on toivoa.
Meillä on korvat kuulla, silmät nähdä ja aivot ajatella, jalat liikkumiseen. Näillä yksinkertaisilla eväillä pääsee jo pitkälle! Katson peiliin ja totean, että sotauutisten katsominen ja uuden puhelimen käyttöönotto on tuonut todella synkkiä ajatuksia mukanaan. Kriisistä kriisiin…
Näitä pohtiessa se vastakkainasettelu (myös se ihan konkreettinen), joka on katsomon ja esittäjien kesken, tuntuu keinotekoiselta. Sitä on ratkottu teatterin historiassa monin tavoin; Joskus katsomo on esittäjien ympärillä, joskus esittäjät yleisön joukossa, joskus yleisö kiertää huoneesta tai tapahtumapisteestä toiseen. Joissain esityksissä on istuttu saman, pitkän pöydän ääressä illallisella, joskus esitys viedään kaduille tai julkisiin liikennevälineisiin. Viestin ydin on kuitenkin se, että saman asian äärellä ja sisällä tässä ollaan, mikä se tyylilajista ja sisällöstä riippuen on. Se kaikki kulkee korvien ja silmien kautta aivoihin ja siellä toivottavasti aiheuttaa sen, että aivosolut tönivät toisiaan hereille ja syntyy kaikenlaista surinaa synapseissa. Aivosolut tökkivät toisiaan, herättelevät toimintaan ja voimaantumaan. Lähettävät liikkeelle hyviä hormonijoukkoja. Ajatelkaa, siellä, luukopan sisällä! Elämä on täynnä ihmeitä.
Ihmetellään niitä yhdessä. Tervetuloa teatteriin ihmettelemään.
Lämpimin terveisin,
Lise
Julkaistu 10.3.2026.
Lue kaikki blogit täältä